Kuva: Helsinki Marketing / Antti Pulkkinen

• Talouskasvu on Suomessa ja Helsingin seudulla yhä vahvaa, mutta ennusteiden mukaan kasvu hidastuu lähivuosina. Sekä kuluttajien luottamus että yritysten suhdannenäkymät ovat jo pitempään olleet laskusuuntaiset.
• Yritysten määrä ja henkilöstö ovat kasvaneet Helsingissä voimakkaasti viime vuosina. Yritysten määrä kasvoi nopeimmin rahoituspalveluiden toimialalla.
• Henkilöstömäärältään suurin ja eniten kasvanut toimiala oli hallinto- ja tukipalveluala. Kaupan ala on yhä suuri, mutta sen henkilöstömäärä on viime vuosina vähentynyt huomattavasti.

Talouskasvu vielä vahvaa mutta odotukset heikentyneet

Suomen ja Helsingin seudun talous. Suomen talous on reagoinut odotettua nopeammin euroalueen heikentyneisiin näkymiin sekä lisääntyneeseen epävarmuuteen kansainvälisessä taloudessa. Vaimenemisestaan huolimatta Suomen talous kasvoi viime vuonna 2,3 %, eli nopeammin kuin euroalueella keskimäärin. Suomen Pankin viimeisimmän ennusteen mukaan Suomen talouden kasvu jatkuu mutta hidastuu. BKT kasvaa 1,9 prosenttia vuonna 2019, ja 1,7 prosenttia vuonna 2020.

Suomen Pankki tunnistaa useita talouskasvun hiipumisen merkkejä. Maailmankaupan ja euroalueen kasvun hidastuminen tulee heijastumaan enenevässä määrin Suomen vientikehitykseen, ja Suomen viennin kasvu onkin jo hidastunut. Asuinrakentaminen on yhä korkealla tasolla, mutta senkin noususuhdanne alkaa kääntyä laskusuhdanteeksi. Myös kone- ja laiteinvestointien kasvu, sekä teollisuustuotannon kasvu on hidastunut.

Yksityisen kulutuksen kasvu on Suomessa hidastunut jopa ennakoitua nopeammin. Kuluttajien ostovoima on parantunut suotuisan työllisyyskehityksen myötä, mutta monilla toimialoilla työllisyyden kasvu on jo varsin vaatimatonta. Osittain työllisyyskasvun hidastumiseen on voinut jo vaikuttaa heikentynyt työvoiman saatavuus joillakin aloilla, sekä yleisen talouskasvun hidastuminen.

Helsingin seudun tuotanto on kuitenkin viime vuosina kasvanut vahvemmin kuin Suomen tuotanto keskimäärin, ja kasvu on yhä vahvaa (kuvio 4.1).[1] Vuoden 2018 viimeisellä neljänneksellä tuotanto oli 4 prosenttia korkeammalla tasolla kuin vuotta aikaisemmin. Myös seudun yrityksillä menee hyvin. Viime vuoden lopussa liikevaihto kasvoi vahvasti sekä teollisuudessa että rakentamisessa. Suhdannekehitys jatkui loppuvuodesta positiivisena myös useilla seudun palvelualoilla, kun liikevaihto kasvoi selvästi liike-elämän palveluissa, informaatio- ja viestintäalalla, majoitus- ja ravitsemistoiminnassa, kaupan alalla sekä kuljetuksessa ja varastoinnissa.

Vaikka varsinaiset talouden kasvuluvut ovat vielä hyviä, sekä kuluttajien että yritysten odotukset talouden kehityksestä ovat jo jonkin aikaa olleet laskusuuntaisia (kuvio 4.2).[2] Uudellamaalla teollisuus- ja rakennusyritysten sekä palveluyritysten suhdanneodotukset ovat heikentyneet jo vuoden 2017 loppupuoliskolta alkaen, ja painuneet palvelualallakin negatiivisiksi. Pääkaupunkiseudun kuluttajien luottamus talouteen on yhä vahvaa, mutta sekin on laskenut selvästi vuoden 2018 alun huippulukemista. Kuluttajien ja yritysten odotukset ovat koko Suomessa hivenen pääkaupunkiseutua ja Uuttamaata vaimeammat.

Helsingin toimitila- ja liikekiinteistömarkkinat. Viimeiset viisi vuotta ovat olleet vilkkaita Suomen kiinteistösijoitusmarkkinoilla. Pääkaupunkiseudulla tehtiin vuonna 2018 61 prosenttia koko Suomen kiinteistökaupoista. Taustalla ovat muun muassa hyvä talouskehitys ja verrokkimaita hieman houkuttelevammat nettotuottotasot.[3] Helsingin keskustan toimitilakiinteistöjen toimisto- ja liikekiinteistöjen nettotuottotasot ovat olleet laskussa lähes yhtäjaksoisesti jo vuodesta 2009, mutta nousivat hienoisesti kevään 2018 RAKLI-KTI Toimitilabarometrikyselyssä. Helsingin hyvälaatuisten toimistotilojen nettotuottovaatimukset olivat syksyllä 2018 samalla tasolla esim. Lontoon, Madridin, Milanon ja pohjoismaisten pääkaupunkien kanssa.

Vahva taloustilanne on viimeisen kahden vuoden aikana piristänyt myös toimitilavuokramarkkinoita. Etenkin toimistotilojen kysyntä on kasvanut, mikä näkyy pääkaupunkiseudun parhaiden alueiden ja tilojen vuokratasojen nousuna sekä käyttöasteiden paranemisena. Helsingin neliövuokrat ovat eurooppalaisessa vertailussa keskitasoa, yhtä korkeat kuin Berliinissä tai Madridissa. Myös liiketilavuokramarkkinoilla kehitys on toistaiseksi valtaosin positiivista. Tyhjien toimistotilojen määrä pysyttelee piristyneestä tilakysynnästä huolimatta pääkaupunkiseudulla edelleen korkeana, koska uudisrakentaminen on ollut vilkasta ja tiloja käytetään tehokkaammin. Helsingissä ja etenkin keskusta-alueella tyhjää tilaa on pääkaupunkiseudun keskimääräistä tasoa vähemmän, mutta kaupungin toimistotilojen vajaakäyttöaste on silti Euroopan korkeimpien joukossa.

Yritysten määrä ja henkilöstö kasvaneet voimakkaasti

Helsingin yritysmäärä kasvoi vuosina 2013–2017 6,8 prosenttia.[4] Samaan aikaan koko maan yritysmäärä kasvoi 2,3 prosenttia. Suomen kuudesta isoimmasta kaupungista yritysmäärä kasvoi nopeammin vain Oulussa, 7,6 prosenttia.[5] Määrällisesti eniten yrityksiä vuonna 2017 oli ammatillisen, tieteellisen ja teknillisen toiminnan alalla, kaupan alalla sekä kiinteistöalalla. Vuosina 2013–2017 yritysten määrä kasvoi nopeimmin rahoituspalveluiden, kiinteistöalan toiminnan sekä liikuntapalveluiden toimialoilla. Vuonna 2018 uusia yrityksiä on perustettu Helsinkiin aikaisempia vuosia enemmän, joten yrityskanta kasvanee sekä määrällisesti että suhteessa väkilukuun.

Yritysten henkilöstömäärä kasvoi Helsingissä vuosina 2013–2017 yhteensä 6,0 prosenttia, pääkaupunkiseudulla 2,9 prosenttia ja koko maassa 1,6 prosenttia.[6] Henkilöstömäärältään suurimmaksi on noussut hallinto- ja tukipalveluala, johon sisältyy ennen kaikkea vuokratyövoimaa tarjoavat työllistämistoiminnan yritykset sekä turvallisuuspalveluita tarjoavat yritykset. Kauppa on edelleen toiseksi suurin ala henkilöstömäärältään, mutta määrä on laskenut joka vuosi (kuvio 4.3). Maltillista kasvua edustavat seuraavaksi suurimmat toimialat informaatio ja viestintä sekä ammatillinen, tekninen ja tieteellinen toiminta.

Voimakas rakentaminen on lisännyt helsinkiläisten rakennusyritysten henkilöstöä, mutta kehitys vaikuttaa myös vaikkapa vuokratyöyritysten, kiinteistö- ja maisemanhoidon, teknisen konsultoinnin, liikenteen sekä energia- ja vesihuollon toimialojen selvään yritystoiminnan kasvuun. Samalla on huomattava, että joidenkin toimialojen henkilöstömuutoksiin vaikuttaa työllistämistoiminnan yritysten henkilöstömäärän yli 50 prosentin kasvu. Yritykset lisäävät toimintansa joustavuutta käyttämällä vuokratyövoimaa.

Liikevaihdon arvo ei kasvanut helsinkiläisyrityksissä vuosina 2013–2017 yhtä nopeasti kuin yritysten määrä ja henkilöstömäärä. Kasvua oli 4,2 prosenttia, mikä on yhtä suuri kuin koko maan yritysten liikevaihdon kehitys. Pääkaupunkiseudun ulkopuolisissa isoissa kaupungeissa liikevaihdon arvon kehitys oli huomattavasti pääkaupunkiseutua vahvempaa: Turussa kasvua oli 21, Tampereella 11,8 ja Oulussa 8,4 prosenttia. Helsingin yrityksistä liikevaihdon kasvu oli suurinta teollisuuden, kiinteistöalan sekä rakentamisen aloilla. Liikevaihdon arvo pieneni vuosina 2013–2017 ainoastaan kaupan sekä kuljetuksen ja varastoinnin toimialoilla.