Kuva: Helsinki Marketing/Jussi Hellsten

• Helsingin väkiluku oli vuoden 2018 lopussa 648 048. Väestö on kasvanut vuoden 2016 alusta 20 000:lla eli keskimäärin 6 600 asukkaalla vuodessa, mikä vastaa 1,05 prosentin vuotuista kasvua.
• Kasvusta lähes 70 %, 13 700 asukasta, tuli muiden kuin suomen- ja ruotsinkielisen väestön kasvusta. Helsinkiläisistä on jo 102 000 eli vajaa 16 prosenttia vieraskielisiä, ja heidän määränsä kasvoi vuosittain keskimäärin 4 500 asukkaalla eli viisi prosenttia vuodessa.
• Varhaiskasvatusikäisten määrä kasvoi 1 000:lla ja peruskouluikäisten määrä 4 600:lla. Alle kouluikäisten lasten määrän kasvu johtui vieraskielisistä, sillä kotimaankielisten määrä väheni. Eläkeikäisten määrä kasvoi 6 200 asukkaalla. Työikäisten, 18–64-vuotiaiden määrä kasvoi 8 600, ja tässä ryhmässä koko kasvu tuli ulkomaalaistaustaisista.
• Kuluvan valtuustokauden aikana 1.6.2017–30.4.2019 Helsingin väkiluku on kasvanut 10 000 asukkaalla.

Väestökehitys valtuustokaudella

Helsingin väkiluku oli vuodenvaihteessa 2018/2019 noin 648 048. Kaupungin kasvu on nyt hidastunut, sillä kun vuosina 2012–2017 väkiluku kasvoi keskimäärin 8 000 asukkaalla vuodessa, vuonna 2018 kasvu oli 4 800 henkeä (kuvio 1.1.). Viimeisten kuuden kuukauden aikana Helsinki on kasvanut vain 1 500 asukkaalla. Kasvun hidastuminen on johtunut erityisesti muuttotappion kasvusta naapurikuntiin (kuviot 1.2 ja 1.3).

Kuitenkin Helsingin väestönkasvu oli viime vuonna yhtä suuri kuin koko Suomen kasvu. Suomen väestön keskittyminen pääkaupunkiseudulle on valtuustokauden aikana lisääntynyt, sillä kun vuonna 2015 väestö Helsingin seudun ulkopuolisessa Suomessa väheni 2 000 hengellä, viime vuoden aikana vähennystä oli jo 12 000 (ks. kuvio 1.1.). Helsingin kasvun ennustetaan jatkuvan jonkin verran hidastuen vuosikymmenen lopulla. Yleiskaavassa varaudutaan kuitenkin siihen, että Helsingin kasvaa vielä 2030-luvun jälkeenkin lähes nykyistä vauhtia.

Väkiluvun kasvun hidastumisessa voidaan nähdä neljä merkittävää tekijää

1. Helsingin muuttotappio Espooseen ja Vantaalle on kaksinkertaistunut viimeisen vuoden aikana (kuvio 1.3). Espoossa ja erityisesti Vantaalla asuntotuotanto on kasvanut huomattavasti viime vuosina (kuvio 1.4). Tulomuutto Helsinkiin on vähentynyt ja lähtömuutto kasvanut viimeisen vuoden aikana selvästi.

2. Erityisesti Virosta mutta myös muista EU-maista saatu muuttovoitto on vähentynyt huomattavasti viime vuosina. Vaikka Länsi- ja Keski-Aasiasta on muutettu aikaisempaa enemmän, kokonaisuudessaan ulkomailla syntyneiden muutot ulkomailta ovat vähentyneet (kuvio 1.5). Merkittävä osa Helsingin ulkomaalaistaustaisen väestön kasvusta johtuu maassamuutosta.

3. Syntyvyys on laskenut nyt myös Helsingissä selvästi. Kun syntyvyyttä kuvaava kokonaishedelmällisyysluku oli 1.30 vielä vuonna 2015, se oli viime vuonna enää 1.13, ja syntyvien määrä on tämän vuoden alussa ollut edelleen vähäisempi kuin edellisvuoden alussa (kuvio 1.6).

4. Väestörekisteriin on vuosien mittaan jäänyt paljon sellaisia henkilöitä, valtaosin ulkomaalaisia, jotka ovat muuttaneet maasta tekemättä muuttoilmoitusta. Tilastokeskus poistaa näitä tietymättömissä olevia vuodenvaihteen väestötilastosta. Vuodenvaihteessa 2018/2019 poistettujen määrä oli 1 900 henkilöä.

Myös muulta Suomesta saatu muuttovoitto on vähentynyt edellisvuosista, mutta toistaiseksi on epävarmaa, kuinka merkittävästä muutoksesta on kyse, sillä vuosina 2016–2017 muuttojen määrään vaikutti vuonna 2015 maahan tulleiden turvapaikanhakijoiden muutot muualta Suomesta Helsinkiin.

Virosta saatu ulkomaalaisten muuttovoitto oli enimmillään lähes 1500 henkeä vuonna 2012, mutta ennakkotietojen mukaan viime vuonna tapahtui jo käänne muuttotappioksi. Viron talouden ja työllisyyden paraneminen sekä työikäisiksi tulevien ikäluokkien nopea kutistuminen on kääntänyt muuttovirtoja takaisin Viroon muualtakin Euroopasta. Muista EU-maista saatiin nettomuuttoa vuonna 2017 vain reilut 300, kun vuonna 2014 muuttovoitto oli lähes 1 000 (kuvio 1.5).

Vuonna 2015 maahan tulleet turvapaikanhakijat alkoivat saada oleskelulupia 2016 ja 2017 ja silloin helsinkiläisistä vastaanottokeskuksista tulevat kirjattiin maahan muuttaneiksi, mikä nosti tämän ryhmän nettomuuton kaksinkertaiseksi. Muiden Helsinkiin muuttaneiden oleskeluluvan saaneiden muutot ovat olleet maassamuuttoa. Viime vuonna Suomeen jätettiin vain 2 400 turvapaikkahakemusta.

Syntyneiden määrä on laskenut kolmen vuoden ajan, vaikka väestön määrä kasvaa. Viime vuonna syntyi 630 lasta vähemmän kuin vuonna 2015. Alle 30-vuotiaiden äitien saamien lasten määrä on vähentynyt jo vuodesta 2010 alkaen, mutta vuoden 2015 jälkeen myös vanhempien ikäluokkien saamien lasten määrä on vähentynyt.

Syntyvyyden aleneminen alkoi muulla Helsingin seudulla ja koko maassa jo vuosikymmenen alussa, mutta Helsingissä merkittävämmin vasta vuoden 2015 jälkeen. Vaikka ulkomaalaistaustaisella väestöllä hedelmällisyys on kantaväestöä korkeampi, tämä ei ole kovin paljon hidastanut syntyvyyden alenemista. Niille väestöryhmille, joilla hedelmällisyys on merkittävästi kantaväestöä korkeampi, syntyi 8 prosenttia Helsingissä syntyneistä lapsista (kuvio 1.6).

Väestöennuste ja kehitys ikäluokittain

Helsingin kaupungille laadittiin uusi väestöennuste taloussuunnittelua varten vuosiksi 2019–2025. Ennustetta täsmennetään kesäkuussa, kun vuoden 2018 muuttotilastot ovat käytettävissä.

Helsingin väkiluvun ennustetaan kasvavan yhteensä 12 000 asukkaalla vuosina 2019–2020 eli 3 500 vähemmän kuin edellisessä ennusteessa (kuvio 1.7.). Vuosittaisen kasvun ennustetaan olevan keskimäärin 6 000 asukasta eli 0,9 prosenttia vuodessa. Kaupungin väkiluvun ennustetaan olevan 700 000 asukasta vuonna 2027.

Helsingin väestönkasvusta suurimman osan ennustetaan tulevan jatkossakin ulkomailta, vaikka osa muuttajista tuleekin Helsinkiin asuttuaan ensin muualla Suomessa. Väkiluvun ennustetaan kasvavan 80 000 asukkaalla vuoteen 2030 mennessä, ja kasvusta 60 000 ennakoidaan olevan ulkomaalaistaustaisia.

Helsingin väestökehityksen merkittävin muutos aikaisempaan on syntyvyyden alenemisen vaikutus varhaiskasvatusikäisten määrään. Kun vuosikymmenen alkupuolella 1–6-vuotiaiden määrä kasvoi vuosittain 1 000 lapsella, kasvu oli viime vuonna vain 17 henkeä. Uuden väestöennusteen mukaan lasten määrä vähenee tässä ikäluokassa vuosina 2019–2022 yhteensä 1 000 hengellä (kuvio 1.8.).

Peruskouluikäisten lasten määrä kasvaa kuitenkin edelleen vuosittain keskimäärin 1 300 hengellä vuoteen 2023 saakka. Myös toisen asteen ikäluokkaan kuuluvien, 16–18-vuotiaiden määrä alkaa nyt kasvaa (kuvio 1.8).

Työikäisten, 18–64-vuotiaiden määrä on kasvanut viime vuosina keskimäärin 3 000 asukkaalla vuodessa. Huomattava on kuitenkin se, että työikäisten määrän kasvu on saatu lähes kokonaan ulkomaalaistaustaisesta väestöstä. Arvioidaan, että lähivuosina kotimaankielisten työikäisten määrä vähenee jonkin verran, mutta ulkomailta saatu muutto kasvattaa ikäluokkaa lähes yhtä paljon kuin vuosikymmen aikaisemmin tällä vuosikymmenellä (kuvio 1.9.).

Suuret ikäluokat alkoivat siirtyä eläkkeelle tämän vuosikymmenen alussa, ja 65–70-vuotiaiden määrä kasvoi nopeasti. Nyt nuorempien eläkeikäisten määrän kasvu on jo ohi, ja kasvu on siirtynyt vanhempiin ikäluokkiin. 65–74-vuotiaiden määrä ei kasva juuri lainkaan vuosina 2019–2030, mutta yli 75-vuotiaden määrä kasvaa 24 000:lla eli 50 prosenttia, ja 2020-luvun lopulla kasvu painottuu yli 80-vuotiaisiin (kuvio 1.10.).

Ulkomaalaistaustainen väestö

Valtuustokauden aikana eli vuosina 2017–2018 tapahtuneesta 12 800 hengen väestönkasvusta kaksi kolmasosaa oli ulkomaalaistaustaisia. Äidinkielenään muuta kuin suomea ja ruotsia puhuvien määrä ylitti vuoden 2018 aikana 100 000. Tämä on 15,7 prosenttia kaupungin koko väestöstä. Helsingin ulkomaalaistaustaisista 18 % on syntynyt Suomessa eli kuuluu ulkomaalaistaustaisten toiseen sukupolveen.

Helsingissä asuu yli neljännes Suomen ulkomaalaistaustaisista ja pääkaupunkiseudulla lähes puolet. Erityisesti afrikkalaistaustainen väestö on keskittynyt pääkaupunkiseudulle, heistä 40 prosenttia asuu Helsingissä ja kaksi kolmasosaa pääkaupunkiseudulla.

Ulkomaalaistaustaisen väestön määrä on kasvanut nopeasti myös Espoossa ja Vantaalla, joissa heidän väestöosuutensa on jo ohittanut Helsingin.

Ulkomaalaistaustainen väestö keskittyy kerrostalovaltaisille esikaupunkialueille, etenkin Itä-Helsinkiin, jossa muutamilla osa-alueilla on jo yli kolmasosa äidinkielenään muita kuin suomea ja ruotsia puhuvia (kuvio 1.11.). Kantakaupungin väestöstä ulkomaalaistaustaisia on pienempi osuus, ja heistä on eurooppalaistaustaisia suurempi osuus kuin esikaupungeissa.