Helsingin väestö ja hyvinvointi

Helsingin väkiluku vuodenvaihteessa 2018/19 oli 648 000. Kuluvan valtuustokauden aikana Helsingin väkiluku on kasvanut 10 000 asukkaalla. Väkiluvun kasvu kuitenkin taittui loppuvuonna 2018. Samaan aikaan pääkaupunkiseudun väestönkasvu jatkuu jokseenkin entiseen tapaan, joten muuttoliike seudulle on viime kuukausina suuntautunut etenkin Espooseen ja Vantaalle. Runsaan rakentamisen myötä Helsingin väestönkasvun odotetaan jatkuvan, joskin jonkin verran viime vuosia hitaammin.

Väestönkasvusta lähes 70 prosenttia koostuu muusta kuin suomen- ja ruotsinkielisen väestön kasvusta. Helsinkiläisistä 102 000, eli vajaa 16 prosenttia, on vieraskielisiä, ja heidän määränsä on lisääntynyt keskimäärin viidellä prosenttia vuodessa. Viime vuosina alle kouluikäisten lasten määrän kasvu johtuu vieraskielisistä, sillä kotimaankielisten määrä on vähentynyt. Lisäksi työikäisten, 18–64-vuotiaiden, koko kasvu on tullut ulkomaalaistaustaisista. Suomessa syntyneet ulkomaalaistaustaiset ovat nopeasti kasvava joukko Helsingin väestössä. Suurin osa heistä on vielä lapsia ja nuoria, mutta monet ovat juuri siirtymässä työelämään.

Helsinkiläisten hyvinvointi ja terveys on monilta osin hyvällä tasolla. Monen terveysmittarin mukaan helsinkiläiset ovat muualla Suomessa asuvia terveempiä. Erityisesti helsinkiläismiesten elinajanodote on viime vuosina kasvanut.

Helsinki kohtaa kuitenkin tyypillisiä kaupunkielämän piirteitä siten, että väestöryhmittäin on huomattavia eroja niin hyvinvoinnin ja terveyden kuin koulutus- ja tulotason ja työllisyyden suhteen. Siten sosioekonomiset terveyserot ovat Helsingissä verrattain suuret. Etenkin vähemmän koulutettujen ja työntekijäasemassa olevien kuolleisuus on varsinkin työikäisillä huomattavasti suurempi Helsingissä kuin vastaavilla ryhmillä muualla maassa.

Joka kymmenes helsinkiläinen elää ainakin ajoittain köyhyydessä, joka viidennen kohdalla köyhyys on pitkäaikaista. Pitkäaikaisen perustoimeentulotuen varassa olevien osuus on kuitenkin hieman laskenut. Asunnottomia on yli 2 000, joista joka neljännellä on asumista olennaisesti vaikeuttava sosiaalinen tai terveydellinen ongelma. Suurimman syrjäytymisriskin äärellä ovat he, joiden kohdalla huono-osaisuus kasautuu.

Talous ja työllisyys

Talouskasvu on Suomessa ja Helsingin seudulla ollut vahvaa. Yritysten määrä ja henkilöstö ovat kasvaneet Helsingissä voimakkaasti viime vuosina. Yritysten määrä lisääntyy nopeimmin rahoituspalveluiden toimialalla. Henkilöstömäärältään suurin ja eniten kasvanut toimiala on hallinto- ja tukipalveluala. Kaupan ala on yhä suuri, mutta sen henkilöstömäärä on viime vuosina vähentynyt huomattavasti.

Työllisyys on kehittynyt positiivisesti, joskin työttömyyden lasku on hieman hidastunut. Viime vuonna nuorten työttömien määrä väheni suhteellisesti eniten.

Asuntokuntien käytettävissä olevat tulot ovat Helsingissä suuremmat, ja kasvaneet viime vuosina nopeammin kuin Suomessa keskimäärin. Toisaalta myös tuloerot ovat kasvaneet Helsingissä keskimääräistä nopeammin.

Asuntokuntien saamat tulonsiirrot ovat Helsingissä hieman pienemmät mutta kasvaneet viime vuosina samassa tahdissa kuin Suomessa keskimäärin. Erityisen voimakkaasti ovat kasvaneet asuntokuntien saamat asumisen tuet.

Asuntokuntien velat ovat Helsingissä suuremmat, ja kasvaneet viime vuosina selvästi nopeammin kuin Suomessa keskimäärin. Helsingissä myös velkojen suhde käytettävissä oleviin tuloihin on kasvanut muuta maata huomattavasti nopeammin. Asuntolainat muodostavat veloista vajaat kolme neljäsosaa.

Maahanmuuttajien työttömyysaste on korkeampi ja työllisyysaste on matalampi kuin kantaväestöön kuuluvilla. Taustamaaryhmien välillä on suuria eroja, jolloin vaikeinta työllistyminen on usein sellaisista maista tulevilla, joista tulee Suomeen paljon turvapaikanhakijoita ja pakolaisia.  Pidempään Suomessa asuneet työllistyvät paremmin. Myönteinen kehitys näkyy myös lisääntyneinä ansiotuloina sekä omistusasumisen hankkimisena.

Asuin-ja toimitilarakentaminen on vilkasta, rakenteilla on suuri määrä asuntoja ja asemakaavavaranto on kasvanut. Uusien asuntojen hallintamuotojakauma ei ole toteutunut tavoitellusti ja asuntojen keskipinta-ala on pienentynyt. Samalla erityisryhmien asuntotilanne on parantunut ja vuokralla-asuminen yleistynyt. Asuntokannan käyttöä ovat monipuolistaneet mm. asuntorahastot ja yksityishenkilöiden asuntosijoittaminen sekä asunnonvuokrauspalvelut.

Turvallisuus

Helsinki koetaan turvallisena kaupunkina ja tutkimusten mukaan turvallisuustilanne parempi kuin koskaan ennen. Samalla eri alueiden väliset erot ovat kaventuneet, joskin erot alueiden välillä on varsin pysyviä.

Alueellisen eriytymisen osalta Helsinki on kansallisesti ja kansainvälisesti hyvässä tilanteessa, sillä segregaatio Helsingissä ei ole yleisesti ottaen jyrkkää, mutta joitain huolestuttavia merkkejä on havaittavissa. Helsingin sosioekonomisesti heikoimmat alueet ovat eri mittareilla hieman etääntyneet kaupungin keskiarvosta. Joillakin alueilla ulkomaalaistaustaisen väestön kasvu on ollut huomattavan nopeaa verrattuna kaupungin keskiarvoon. Eri maista kotoisin olevien välillä on eriytymisen asteessa suuria eroja.

Ympäristö

Keväällä 2019 Helsinki raportoi ensimmäisenä kaupunkina Euroopassa ja toisena kaupunkina maailmassa YK:lle kestävän kehityksen Agenda 2030 -tavoitteiden toteutumisesta kaupunkitasolla. Raportoinnin ensimmäisessä osassa Helsingin strategia ja Agenda 2030 -tavoitteet on rinnastettu toisiinsa.

Ilmastonmuutos huolestuttaa kahta kolmasosaa helsinkiläisistä, Helsingin turvallisuustutkimuksen mukaan tämä kysymys on suurin yksittäinen kaupunkilaisten huolenaihe. Huolestuneiden osuus on kasvanut selkeästi kolmen vuoden takaiseen kyselyyn verrattuna.

Kaupungin ja elinkeinoelämän Ilmastokumppanit-verkostossa on yli 80 suurta yritystä, jotka hillitsevät ilmastonmuutosta yhteistyössä kaupungin kanssa. On nähtävissä, että kiertotalouden merkitys kasvaa Helsingissä ja se on nousemassa merkittäväksi tekijäksi myös rakentamisen alalla. Helsingissä tämä on näkynyt viime vuosien aikana erityisesti rakentamisessa ylijäävien maamassojen järjestelmällisessä koordinaatiossa.

Hiilineutraali Helsinki 2035 -toimenpideohjelma valmisteltiin loppuun vuoden 2018 aikana ja se hyväksyttiin kaupunginhallituksessa joulukuussa 2018.