• Työikäisistä helsinkiläisistä kasvava osa on maahanmuuttajia. Maahanmuuttajien työttömyysaste on korkeampi ja työllisyysaste on matalampi kuin kantaväestöön kuuluvilla.
• Taustamaaryhmien välillä on suuria eroja. Vaikeinta työllistyminen on usein sellaisista maista tulevilla, joista tulee Suomeen paljon turvapaikanhakijoita ja pakolaisia.
• Pidempään Suomessa asuneet työllistyvät paremmin. Myönteinen kehitys näkyy myös kasvaneina ansiotuloina sekä omistusasumisen lisääntymisenä.
• Suomessa syntyneet ulkomaalaistaustaiset ovat nopeasti kasvava joukko Helsingin väestössä. Suurin osa heistä on vielä lapsia ja nuoria, mutta monet ovat juuri siirtymässä työelämään.

Enemmistö Helsingin maahanmuuttajista parhaassa työiässä

Helsingin väestöstä noin 15,5 % on ulkomaalaistaustaisia (ks. tarkemmin luku Väestö ja väestönkehitys). Heistä noin 81 975 oli vuoden 2018 alussa ulkomailla syntyneitä ulkomaalaistaustaisia eli maahanmuuttajia ja noin 17 933 Suomessa syntyneitä ulkomaalaistaustaisia eli maahanmuuton toista sukupolvea, ensimmäisen polven suomalaisia. Maahanmuuttajat ovat suurimmaksi osaksi työikäisiä ihmisiä. Suomessa syntyneistä ulkomaalaistaustaisista ylivoimainen enemmistö, 86 prosenttia, on vielä alle 20-vuotiaita.

Kotoutuminen on laaja-alainen ilmiö, joka sisältää esimerkiksi kielen oppimista ja kulttuurin omaksumista, paikallisyhteisöön ja yhteiskuntaan identifioitumista sekä eri väestöryhmiin ulottuvan sosiaalisen verkoston muodostumista. Rakenteellisen kotoutumisen tärkeimpänä osa-alueena pidetään yleensä työllistymistä. Sen lisäksi kotoutumisen seurannassa tarkastellaan usein myös esimerkiksi menestymistä koulutusjärjestelmissä, asumisen olosuhteita sekä poliittista osallistumista.

Työssäkäyntitilaston perusteella 20–64-vuotiaiden maahanmuuttajien työllisyysaste oli vuonna 2017 Helsingissä 53,1 prosenttia ja työttömyysaste 21,6 prosenttia. Ero kantaväestöön oli suuri, sillä suomalaistaustaisten työllisyysaste oli 76,7 prosenttia ja työttömyysaste 8,6 prosenttia. Rekisteritiedot antavat maahanmuuttajien työmarkkinoille kotoutumisesta todellisuutta jonkin verran synkemmän kuvan mm. siitä syystä, että väestötietojärjestelmään sisältyy myös Suomesta pois muuttaneita henkilöitä.

Ulkomaalaistaustaisten työllistymisessä suuria eroja

Suomeen muuttaneet ulkomaalaistaustaiset eroavat toisistaan monin tavoin. Työllisyys- ja työttömyysasteet vaihtelevat suuresti sen mukaan, mistä maasta maahanmuuttajat ovat tulleet (kuvio 4.5). Eri taustamaaryhmistä tulevilla on keskimäärin suuria eroja esimerkiksi koulutuksen, kielitaidon sekä aikaisemman työkokemuksen suhteen. Suurista maahanmuuttajaryhmistä usein työperusteisesti muuttaneiden virolaistaustaisten asema työmarkkinoilla on lähellä kantaväestöön kuuluvien tilannetta.

Sen sijaan somalialais-, irakilais- ja afganistanilaistaustaisten työttömyysaste on selvästi korkeampi ja työllisyysaste matalampi kuin kantaväestöön kuuluvilla. Näistä maista on tultu Suomeen usein pakolaisina, turvapaikanhakuprosessin kautta tai perheenyhdistämisen seurauksena. Näissä taustamaaryhmissä korostuu myös naisten alhainen työllisyysaste etenkin Suomessa asumisen ensimmäisinä vuosina. Helsingin maahanmuuttajista etenkin turkkilaistaustaisista monet työskentelevät yrittäjinä.

Maahanmuuttajien tilanne työmarkkinoilla seuraa taloudellista suhdannekehitystä. Muutokset sekä myönteiseen että kielteiseen suuntaan ovat jyrkempiä kuin kantaväestöön kuuluvilla (kuvio 4.6). Ulkomaalaistaustaisista monet työskentelevät määräaikaisissa työsuhteissa sekä suhdanneherkillä aloilla. Ajallista kehitystä tarkasteltaessa on syytä huomioida myös muuttoliikkeen vaikutus työllisyys- ja työttömyyslukuihin. Nousukauden aikana muuttajien joukossa on paljon niitä, jotka tulevat työperusteisesti, mikä parantaa maahanmuuttajien yleistä työllisyystilannetta tilastojen kautta tarkasteltuna.

Helsingin ulkomaalaistaustaiset useilla eri toimialoilla

Maahanmuuttajat sijoittuvat Helsingissä monille eri toimialoille. Vajaa viidennes (18,8 %) Helsingin ulkomailla syntyneistä ulkomaalaistaustaisista työllisistä työskenteli vuonna 2016 hallinto- ja tukipalvelutoiminnoissa, joihin kuuluu liike-elämän yleisiä rutiiniluonteisia ja useimmiten lyhytkestoisia tukipalveluita, kuten siivouspalveluita. Seuraavaksi yleisintä oli työskentely terveys- ja sosiaalipalveluissa (11,5 %) sekä majoitus- ja ravitsemistoiminnassa (11,2 %).

Taustamaaryhmien sisällä on kuitenkin tässäkin tapauksessa suuria eroja, ja työnteko eri sektoreilla on myös vahvasti sukupuolittunutta. Virolaistaustaisista työllisistä yli neljännes työskenteli vuonna 2016 hallinnon- ja tukipalvelujen toimialalla, mutta miehet sijoittuvat vahvasti etenkin rakentamisen toimialalle. Somalialaistaustaisista moni oli puolestaan terveys- ja sosiaalipalveluissa (etenkin naisia) ja logistiikan toimialalla (etenkin miehiä). Miltei puolet turkkilaistaustaisista oli majoitus- ja ravitsemissektorilla ja reilu neljännes Intiassa syntyneistä informaation ja viestinnän toimialalla.

Suuria eroja Suomen maahanmuuttajaväestön sijoittumisessa työmarkkinoille kuvastaa myös sijoittuminen eri ammattiluokkiin. Suurin yksittäinen ulkomaalaistaustaisten ammattiluokka oli vuonna 2016 palvelu- ja myyntityöntekijät, johon sijoittui lähes kahdeksan tuhatta Suomeen muuttanutta työntekijää. Perässä tulivat korkeasti koulutetut erityisasiantuntijat sekä luokkaan ”muut työntekijät” kuuluvat työntekijät, jotka toimivat erilaisissa avustavissa, rutiiniluonteisissa tai vähän koulutusta vaativissa tehtävissä.