• Keväällä 2019 Helsinki raportoi ensimmäisenä kaupunkina Euroopassa ja toisena kaupunkina maailmassa YK:lle kestävän kehityksen Agenda 2030 -tavoitteiden toteutumisesta kaupunkitasolla. Raportoinnin ensimmäisessä osassa Helsingin strategia ja Agenda 2030 -tavoitteet on rinnastettu toisiinsa.
• Ilmastonmuutos huolestuttaa kahta kolmasosaa helsinkiläisistä, turvallisuustutkimuksen mukaan tämä kysymys on suurin yksittäinen kaupunkilaisten huolenaihe.
• Kaupungin ja elinkeinoelämän Ilmastokumppanit-verkostossa on yli 80 suurta yritystä, jotka hillitsevät ilmastonmuutosta yhteistyössä kaupungin kanssa. 
• Kiertotalouden merkitys kasvaa ja on keskeinen osa Hiilineutraali Helsinki 2035 -toimenpideohjelmaa.

Ympäristöjohtaminen vaatii yhteistyötä 

Yhteistyö ympäristöasioissa on kaupungin vahvuus. Kaupungin ja elinkeinoelämän Ilmastokumppanit-verkostoon liittyi ennätysmäärä uusia kumppaneita syksyllä 2018. Verkostossa on yli 80 suurta yritystä, jotka hillitsevät ilmastonmuutosta yhteistyössä kaupungin kanssa. Yritysten lisäksi ilmastonmuutos huolestuttaa myös kaupunkilaisia. Kaupungin vuonna 2018 teettämän turvallisuustutkimuksen mukaan 66 prosenttia vastaajista on huolestunut ilmastonmuutoksesta. Huolestuneiden osuus on kasvanut selkeästi kolmen vuoden takaiseen kyselyyn verrattuna. Ilmastonmuutos oli vastaajien yhteinen huoli riippumatta vastaajan iästä. Suurin kasvu huolestuneiden määrässä on kuitenkin tapahtunut nuorten keskuudessa. Tämä näkyy myös koko maan nuorisolle tehdyssä Nuorisobarometrissä 2018, jossa huoli ilmastonmuutoksesta oli kasvanut jyrkästi.

Myös kestävän kehityksen huomioiminen näkyy vahvasti kaupunkistrategiassa. Helsinki päätti syyskuussa 2018 sitoutua raportoimaan YK:lle kestävän kehityksen Agenda 2030 -tavoitteiden toteutumista kaupunkitasolla New Yorkin mallin mukaisesti. Keväällä 2019 Helsinki raportoi ensimmäisenä kaupunkina Euroopassa ja toisena kaupunkina maailmassa YK:lle kestävän kehityksen Agenda 2030 -tavoitteiden toteutumisesta kaupunkitasolla. Raportoinnin ensimmäisessä osassa Helsingin strategia ja Agenda 2030 -tavoitteet on rinnastettu toisiinsa.
Vapaaehtoisen toimeenpanoraportoinnin kautta vastuullisuus on mahdollista nostaa konkreettisella tavalla yhä vahvemmin kaupungin toimintaa ohjaavaksi lähtökohdaksi. Ensimmäinen osa julkaistiin huhtikuussa 2019, koko raportti julkistetaan kesäkuussa 2019 Helsingissä ja luovutetaan YK:lle heinäkuussa.

Hiilineutraalisuus vaatii nopeita toimia

Hallitustenvälisen ilmastopaneeli IPCC:n lokakuussa 2018 julkaiseman raportin mukaan maapallon keskilämpötila on noussut asteen esiteollisesta ajasta. Jos lämpeneminen jatkuu nykyistä vauhtia, 1,5 asteen raja ylitetään vuoteen 2050 mennessä, mikä aiheuttaisi merkittäviä riskejä ihmisille ja luonnolle. Jotta keskilämpötilan nousu voidaan rajoittaa 1,5 asteeseen, globaalisti päästöt on käännettävä uralle, jossa nettopäästöt laskevat nollaan vuosisadan puoliväliin mennessä. Päästövähennykset eivät yksin riitä, vaan hiilidioksidia on pystyttävä myös poistamaan ilmakehästä esimerkiksi hiilinielujen sekä hiilidioksidin talteenoton avulla. Viesti on selvä, ilmastopolitiikan kunnianhimoa on nostettava, sillä tähän mennessä Pariisin sopimuksen alla annetut kansalliset päästövähennyslupaukset eivät riitä rajoittamaan lämpötilan nousua 1,5 asteeseen.

Helsingin tavoitteena on olla hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä. Hiilineutraali Helsinki 2035 -toimenpideohjelma valmisteltiin loppuun vuoden 2018 aikana ja se hyväksyttiin kaupunginhallituksessa joulukuussa 2018. Ohjelmaan on kirjattu 147 toimenpidettä vastuineen ja aikatauluineen ja sen totetumista tullaan seuraamaan avoimesti. Avoin valmistelu, päätöksenteko ja seuranta sitoo yhteen Helsingin strategiset tavoitteet avoimuudessa, osallisuudessa sekä digitaalisten ratkaisujen hyödyntämisessä.

Vuonna 2018 Helsingin asukkaiden, palveluiden ja teollisuuden aiheuttamat kasvihuonekaasujen kokonaispäästöt olivat 2 572 000 t CO2-ekv., joka on tilastoidun historian alin (-27 % vuodesta 1990). Päästöjen lasku selittyy pääosin kaukolämmön ja sähköntuotannon puhdistumisella. Helen Oy:n tuottaman kaukolämmön päästöt supistuivat, kun kivihiilen tuotanto-osuus supistui ja maakaasun kasvoi. Myös lämpöpumppujen ja bioenergian hyödyntäminen kaukolämmön tuotannossa kasvoi. Asukaskohtaiset päästöt (3,96 t/as) ja olivat 45 prosenttia pienemmät kuin vuonna 1990.

Ilmastonmuutokseen on myös sopeuduttava

Ilmasto muuttuu hillintätoimista huolimatta ja siksi sopeutuminen ilmastonmuutokseen on noussut yhtä tärkeäksi kuin muutoksen hillintä. Sopeutumisella tarkoitetaan keinoja, joilla vähennetään muuttuvasta ilmastosta aiheutuvia haittoja ja hyödynnetään etuja. 

Maaliskuussa 2018 valmistui Ilmatieteen laitoksen kanssa tehty Helsingin ilmastoriskien arviointiraportti. Sen mukaan keskeisimpiä riskejä ovat rankkasateiden aiheuttamat hulevesitulvat, vesistötulvat, liukkaus, äärimmäiset ja poikkeavat talviolosuhteet, pimeyden aiheuttamat kaamosoireet, helleaallot, kuivuus ja Itämeren rehevöityminen. 

Kaupungin ilmastonmuutokseen sopeutumisen linjaukset asetettiin kaupunginhallituksen päätettäväksi toukokuussa 2019. Sopeutumislinjaukset on laadittu kaupungin suunnittelun tarpeisiin ja kaupungin strategisten tavoitteiden valmistelua varten. Esitetyt toimenpiteet sisällytetään kaupungin suunnitteluun ja ohjaukseen muun muassa kaavoituksessa, varautumisessa ja valmiussuunnittelussa, hulevesien hallintaohjelmassa, tulvastrategiassa sekä viheralueiden kehittämisen, luonnonsuojelun ja -hoidon ohjelmissa. Säilyttämällä ja rakentamalla vihreää infrastruktuuria ja välttämällä maanpinnan sulkemista parannetaan hulevesien hallintaa, ehkäistään lämpösaarekeilmiön voimistumista, lisätään elinympäristön monimuotoisuutta ja estetään ravinteiden ja epäpuhtauksien kulkeutumista vesistöön.

Liikenteen päästöjen vähentäminen vaatii kokonaisvaltaista otetta

Helsingin tavoite on vähentää liikenteen kasvihuonekaasupäästöjä 69 prosenttia vuoden 2005 tasosta vuoteen 2035 mennessä. Hiilineutraali Helsinki 2035 -toimenpideohjelman 147 toimenpiteestä 30 koskee liikenteen päästövähennyksiä. Helsingin asukasluku kasvaa ja maankäyttö tiivistyy, jolloin liikenteen haitallisten vaikutusten hillintä korostuu entisestään. Avainasemassa on muun muassa maankäytön suunnittelu, joukkoliikennejärjestelmän ja yleisemmin kestävien liikkumismuotojen edistäminen sekä ajoneuvoliikenteen hinnoittelujärjestelmän toteutuksen ja käyttöönoton edistäminen. Lisäksi tarvitaan edellytysten luomista vähäpäästöisten ajoneuvojen yleistymiselle, citylogistiikan toimivuuden parantamista sekä digitalisaation hyödyntämistä muun muassa älykkäämmän liikennetiedon ja liikenteenhallinnan menetelmien kehittämisessä ja kestävien liikkumisvalintojen tekemisen helpottamisessa datan avulla.

Ilmanlaadun raja-arvot saavutetaan mahdollisimman pian

Helsingin ilmanlaatu on parantunut ja on kansainvälisesti vertaillen melko hyvä. EU:n ilmanlaatudirektiivin typpidioksidin vuosiraja-arvo ylittyy kuitenkin yhä keskustan katukuiluissa. Syynä ovat liikenteen, etenkin dieselkaluston, pakokaasupäästöt. Myös katupölyn osalta ylitysriski on olemassa. Pientaloalueilla ilmanlaadun heikentymistä aiheuttaa puun pienpoltto takoissa ja kiukaissa. 

Vuoden 2017 alusta voimaan tulleella kaupungin ilmansuojelusuunnitelmalla pyritään vähentämään liikenteen typpidioksidipäästöjä niin, että raja-arvon alle päästään mahdollisimman pian. Katupöly ja puun pienpoltto ovat liikenteen pakokaasupäästöjen ohella kaupungin ilmanlaatuun merkittävästi vaikuttavia tekijöitä. 

Suunnitelmassa on 48 toimenpidettä vuosille 2017–2024. Jatkossa autoliikenteen pakokaasupäästöt pienenevät, mutta pitoisuuksien laskua hidastavat liikennemäärien kasvu, kaupunkirakenteen tiivistyminen ja autokannan uusiutumisen hitaus. Talvirengasvalintoihin vaikuttaminen ja katupölyntorjuntaan panostaminen ovatkin hyvin tärkeitä toimia. Puunpolton päästöt heikentävät pientaloalueiden ilmanlaatua myös tulevaisuudessa, koska bioenergian käyttö lisääntyy, asuinalueet tiivistyvät ja tulisijakanta uudistuu hitaasti.

Meluntorjuntaan on kiinnitettävä enemmän huomiota

Ympäristömelu on merkittävä elinympäristön laatua ja viihtyisyyttä heikentävä tekijä Helsingissä. Suurin meluhaitta aiheutuu tieliikenteestä. Helsinkiläisistä 37 prosenttia asuu alueilla, joilla tieliikenteen aiheuttama melutaso ylittää päiväaikaan ohjearvon 55 dB. Melua aiheuttavat paikallisesti myös esimerkiksi rakennus- ja korjaustyöt, yleisötapahtumat sekä ravintolat. Suuret infrahankkeet, kuten Hämeentien remontti, tulevat Helsingissä jatkumaan. Myös aluerakentamishankkeet jatkuvat vielä useita vuosia. Väestömäärän lisääntymisen myötä liikennemäärät kasvavat, joten meluntorjuntaan on kiinnitettävä vahvemmin huomiota.

Merellinen strategia vahvistaa vesiensuojelua

Helsingin ja Turun Itämeri-toimenpideohjelma 2014–2018 sisälsi 80 toimenpidettä, joista oli vuoden 2018 lopussa aloitettu 24, käynnissä 40, ja yhdeksän oli valmistunut. Erityisesti roskaantumiseen, laivaliikenteeseen, virkistysveneilyyn ja viestintään liittyvät toimet ovat vauhdittuneet. Vuoden 2018 aikana useat Itämeri-toimenpideohjelmassa olleet keskeneräiset asiat siirtyivät uuden hulevesiohjelman edistettäviksi, ja ovat osana merelliseen strategiaan kuuluvia suunnitelmallisia vesialueiden käyttöön liittyviä toimia. Merellisen strategian valmisteluun tuotiin vesiympäristöön ja meren tilaan liittyviä näkökohtia. 

Vuoden 2018 aikana valmisteltiin kolmas Itämeri-toimenpideohjelma vuosiksi 2019–2023. Kaupunginhallitus hyväksyi ohjelman lokakuussa 2018. Uudessa ohjelmassa on lähes 120 toimenpidettä.  Merellisen strategian mukaisesti Helsingin merialueen vedenalaisen luonnon suojelua ja seurantaa kehitetään kartoittamalla vedenalaisten uhanalaisten luontotyyppien esiintymistä. Kaupungin alueelta lähivesistöihin kohdistuvaa hajakuormitusta selvitetään hulevesitoimenpideohjelmalla, mikä myös tukee Itämerihaasteen toimenpideohjelman toteutusta.

Helsingin luonnonsuojeluohjelman toteuttamista nopeutetaan

Helsingin arvokkaan luonnon vaalimiseksi ja kaupunkiluonnon monipuolisuuden lisäämiseksi käynnistettiin vuonna 2018 Helsingin luonnon monimuotoisuuden turvaamisen toimintaohjelman päivitys ja tehtiin karttapohjainen verkkokysely asukkaille. Vastauksien perusteella Helsingin luonnossa kiehtoo monipuolisuus ja luonnon koetaan olevan lähellä. Erityisen helsinkiläisinä luontokohteina vastaajat pitivät Vallisaarta, Vanhankaupunginlahtea ja Keskuspuistoa. 

Huolestuneisuutta herättää muun muassa rakentamisen aiheuttama metsäalueiden pirstaloituminen. Tärkeänä pidettiin, että kaupungin alueelta löytyy erilaisia metsiä kuten lehtoja, pieniä lähimetsiä sekä havu-, lehti- ja sekametsiä, joiden monimuotoisuutta kehitetään muun muassa lisäämällä lahopuuta ja pitämällä hoitotoimet mahdollisimman kevyinä. Myös meri, rannat, joet ja purot nähtiin tärkeänä osana Helsingin luontoa. Helsinkiläiset ovat myös itse valmiita toimimaan luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi, mielenkiinto erilaisia kunnostustalkoita kohtaan on suurta. 

Jatkossa Helsingin luonnonsuojeluohjelman toteuttamista nopeutetaan ja sen toteutuksessa huomioidaan myös merellisen strategian tavoitteet. Metsäverkoston ja muiden ekologisten verkostojen vahvistamiseen etsitään keinoja ja laaditaan ohjeita. Luonnon seurantasuunnitelma laaditaan käyttäen hyväksi muun muassa uutta tietoa Helsingin uhanalaisista luontotyypeistä. Lisäksi otetaan käyttöön viheralueiden saavutettavuustyökalu.

Kiertotalous on nousemassa merkittäväksi teemaksi

Kiertotalous on noussut kaupunkistrategian myötä merkittäväksi kehittämiskohteeksi. Hiilineutraali Helsinki 2035 -toimenpideohjelman 147 toimenpiteestä 14 koskee kiertotaloutta. Näiden toimenpiteiden aiheina ovat muun muassa ilmasto- ja kiertotalousosaamisen lisääminen, ruokahävikin vähentäminen ja hävikkiruoan hyödyntäminen, materiaalien ja tuotteiden uudelleenkäyttöön kannustaminen sekä jakamistalouden edistäminen. 

Kiertotalous on nousemassa merkittäväksi tekijäksi myös rakentamisen alalla. Helsingissä tämä on näkynyt viime vuosien aikana erityisesti rakentamisessa ylijäävien maamassojen järjestelmällisessä koordinaatiossa. Yleisten alueiden rakentamisessa hyötykäytettiin vuonna 2018 yhteensä 734 800 tonnia kaivumassoja ja kiviaineiksia. Hyötykäytön ansiosta säästyi noin 4,5 miljoonaa euroa ja 840 000 litraa polttoainetta ja päästöt vähenivät 2 093 t CO2e. Maamassoja koordinoiva työryhmä laati vuoden 2018 aikana luonnokset maamassojen hallinnan periaatteista ja massojen hallinnan toimenpideohjelmasta. Näihin on sisällytetty maa-ainesten lisäksi purkujätteet. 

Kiertotalouden suurimmat mahdollisuudet löytyvät Helsingissä rakentamisesta, jakamistaloudesta sekä kestävistä biologisista kierroista ruokaketjussa ja energiantuotannossa. Kiertotalousnäkökulma tulisi huomioida jo alueiden suunnittelussa ja kaavoituksessa. Rakentamisessa kiertotalouteen siirtyminen mahdollistaa koko elinkaaren aikaisten päästöjen pienentämisen ja neitseellisten luonnonvarojen nykyistä vähäisemmän käytön. Rakentamisen osalta keskeisiä materiaaleja ovat erityisesti teräs, alumiini, sementti ja muovi.