Kuva: Helsinki Marketing/Julius Konttinen

• Vuoden 2018 turvallisuustutkimuksen mukaan helsinkiläiset kokevat oman asuinalueensa, kaupungin keskustan ja liikennevälineet turvallisimmiksi kuin koskaan. Muutos on ollut myönteinen sekä naisten että miesten kohdalla, joskin turvattomuuskokemukset ovat edelleen naisten kohdalla selvästi yleisempiä (Kuvio 2.3).
• Myös monet muut mittarit viittaavat Helsingin positiiviseen turvallisuuskehitykseen: esimerkiksi väkivaltaa nähdään omalla asuinalueella vähemmän kuin vielä vuosituhannen alussa ja asuinaluetta koskevat turvallisuushuolet ovat vähentyneet.

Turvallisuustilanne parempi kuin koskaan ennen

Noin joka kahdeksas (13 prosenttia) helsinkiläinen kuitenkin kokee oman asuinalueensa turvattomaksi viikonloppuiltaisin. Alueiden väliset erot turvattomuutta kokevien osuudessa ovat vuosien 2015 ja 2018 välisenä aikana supistuneet. Vuonna 2015 alueiden välinen hajonta turvattomuutta kokeneiden osuudessa oli 31 prosenttiyksikköä, vuonna 2018 enää 22 prosenttiyksikköä (Kuvio 2.4).

Alueiden keskinäinen järjestys on kuitenkin pysynyt lähes samana. Kymmenen turvallisimmaksi koetun peruspiirin joukossa ovat vuosina 2015 ja 2018 samat yhdeksän peruspiiriä. Samoin turvattomimmiksi koettujen kymmenen alueen joukossa on molempina tutkimuskertoina kahdeksan samaa peruspiiriä.

Turvattomuutta kokevien osuudet ovat pysyneet lähes ennallaan 20 peruspiirissä 34:stä (59 %), eli näillä alueilla muutokset ovat olleet suuntaan taikka toiseen pienemmät kuin viisi prosenttiyksikköä. Kahdellatoista alueella (35 %) kehitys on ollut myönteistä. Eniten turvattomuuskokemukset ovat vähentyneet niillä alueilla, joissa tilanne oli vuonna 2015 poikkeuksellisen huono.

Vain kolmella alueella turvattomuutta kokevien osuudet ovat lisääntyneet vertailuvuosien 2015 ja 2018 välillä ja niistäkin vain yhdessä reilusti. Nämä ovat Myllypuro (lisäystä 9 prosenttiyksikköä), Vuosaari (5 %) ja Oulunkylä (5 %). Jos kriteerinä pidetään suurempaa kuin +– 5 prosenttiyksikön muutosta, jäljelle jää vain Myllypuron ”negatiivinen” kehitys tai pikemminkin peruspiirin paluu vuoden 2009 tilanteeseen.

Tilastokuvio suurenee painamalla oikealla harmaata ympyrää ja valitsemalla viimeisen symbolin.

Turvattomaksi koetuilla alueilla enemmän huolta lähiympäristöstä

Omaan asuinalueeseen liittyvät turvallisuushuolet ovat viimeisten tutkimuskertojen välillä (2015–2018) vähentyneet. Eniten helsinkiläisiä huolestuttaa ihmisten syrjäytyminen (39 prosenttia huolestuttaa melko paljon ja erittäin paljon), paikkojen rikkominen ja töhryt (37 prosenttia) sekä viheralueiden väheneminen (36 prosenttia). Kysyttyjä asuinympäristöön liittyviä huolenaiheita oli yhteensä 15.

Asukkaiden huolenaiheissa on eroja Helsingin alueiden välillä. Alueilla, joissa turvattomuuskokemukset ovat yleisempiä, ollaan huolestuneita etenkin ihmisten häiriökäyttäytymisestä, katuväkivallasta, rikollisuudesta, huumeiden käytöstä ja huumekaupasta sekä eri kieli- ja kulttuuriryhmien välisistä ristiriidoista. Liikennekäyttäytymiseen ja viheralueiden vähenemiseen liittyvät huolet ovat yleisiä kaiken tyyppisillä alueilla, eikä niitä koskeva huolestuneisuus ole samassa määrin yhteydessä asuinalueen koettuun turvallisuuteen.