• Asuin- ja toimitilarakentaminen on noussut valtuustokauden aikana Helsingissä merkittävän vilkkaaksi. Vuoden 2019 alussa rakenteilla oli yhteensä 1,23 miljoonaa kerrosneliömetriä. Vuonna 2018 valmistui 4843 asuntoa ja rakenteilla oli noin 10 000 asuntoa. Myös asumisen asemakaavavaranto on kasvanut. 
• Erityisryhmien asuntotilanne on parantunut ja helsinkiläisten vuokralla-asuminen hieman yleistynyt. Uusien asuntojen hallintamuotojakauma ei ole kuitenkaan toteutunut aivan tavoitellusti ja asuntojen keskipinta-ala on pienentynyt.
• Asuntojen hinnat ja vuokrat ovat nousseet edelleen. Hintakehityksessä näkyy yhä merkittävämpää eriytymistä eri kaupunginosien välillä, mutta vuokrakehityksessä alueiden väliset erot kapenivat.

Asuin- ja toimitilarakentaminen poikkeuksellisen vilkasta ja kaavavaranto kasvanut

Helsingin asuin- ja toimitilarakentaminen on lisääntynyt vuoden 2014 jälkeen merkittävästi. Vuoden 2019 alussa rakenteilla oli yhteensä 1,23 miljoonaa kerrosneliömetriä asuin- ja toimitilarakentamista.

Toimitilarakentamisessa valmistui suuria julkisia kohteita kuten Uusi Lastensairaala, Kalasataman terveys- ja hyvinvointikeskus ja Myllypuron Metropolian ammattikorkeakoulun I vaihe sekä kaupallisia kohteita kuten Kalasataman Redi. Rakenteilla on muun muassa kauppakeskus Tripla Pasilassa.

Asuntotuotanto on noussut Helsingin asumisen ja maankäytön- ohjelman tavoitteen tasolle. Asuntotuotannossa myönnettyjen rakennuslupien määrä kohosi huipulle vuoden 2017 aikana ja vuoden 2018 aikana uusia asuntokohteita aloitettiin poikkeuksellisen paljon (kuvio 5.1.). Rakenteilla olevien asuntojen määrä nousi 7000:sta noin 10 000:en asuntoon, mikä tarkoitti lähes 60 prosentin lisäystä 2010-luvun keskiarvoon nähden.

Asuntoja valmistui vuonna 2018 yhteensä 4 843 ja rakentamaan aloitettiin 7 943 asuntoa. Rakennuslupia myönnettiin yli 7 000 asunnolle, joten rakentaminen jatkunee vahvana (kuvio 5.2.). Uusista asunnoista 40 prosenttia on rakennettu viime vuosina isoille aluerakentamisen projektialueille ja yli puolet täydennysrakentamisalueille eri puolille Helsinkiä.

Koko Helsingin seudun rakentamisen tilanne on vahva. Espoossa ja Vantaalla on rakennettu paljon asuntoja. Lisäksi Länsimetron ja Kehäradan valmistuminen sekä vyöhykelippu-uudistuksen käyttöönotto ovat merkittäviä muutoksia. Nämä tekijät yhdessä ovat vaikuttaneet Espoon ja Vantaan saavutettavuuteen ja houkuttelevuuteen, mikä on vahvistanut näiden kuntien väestönkasvua Helsingin nettomuuton ollessa alkuvuonna 2019 pienempää.

Helsingin kaupunginvaltuusto hyväksyi uuden yleiskaavan vuoden 2016 lopulla ja se tuli lainvoimaiseksi 5.12.2018. Helsingin hallinto-oikeus ja korkein hallinto-oikeus kumosivat yleiskaavasta joitain osia. Kuluvalla valtuustokaudella asumisen asemakaavavaranto on kasvanut, ja kasvusta suurin osa on ollut erityisesti kerrostalojen rakennusoikeuksia.

Asuntotuotannossa asuntojen hallintamuotojakauma ei ole toteutunut tavoitteiden mukaisesti. Hallinta- ja rahoitusmuototavoitteiden mukaisesti vuosittain rakennettavasta asuntokannasta sääntelemättömien omistus- ja vuokra-asuntojen osuus tulisi olla 45 prosenttia, ara-vuokra-asuntojen 25 prosenttia ja välimuodon asuntojen 30 prosenttia. Vuonna 2018 valmistuneista asunnoista puolet oli sääntelemätöntä asuntotuotantoa ja niistä osa on ollut vapaarahoitteisia vuokra-asuntoja. Valtion tukemia ARA-vuokra-asuntoja valmistui 22 prosenttia ja välimuodon hitas- ja hintakontrolloituja sekä asumisoikeusasuntoja 28 prosenttia. Asumisoikeusasuntoja valmistui noin 70 prosenttia enemmän kuin 2010-luvulla keskimäärin. Suurin osa niistä oli kaupungin rakennuttamia.

Helsingin kaupungin omalla asuntotuotannolla ollut runsaasti kysyntää ja siihen on pystytty vastaamaan nousevin tuotantoluvuin. Vuonna 2018 kaupungin omana tuotantona valmistui yhteensä 1 453 asuntoa, joista Ara-vuokra-asuntoja oli 39 prosenttia, asumisoikeusasuntoja 38 prosenttia ja Hitas- tai hintakontrolloituja omistusasuntoja 23 prosenttia.

Uusien asuntojen keskipinta-alat pienentyneet ja asuntokannan käytöt monipuolistuneet

Helsingin asuntokannasta 86 prosenttia on kerrostaloissa ja vastaava osuus asuntotuotannosta on ollut kerrostaloasuntoja. Helsingissä oli vuoden 2017 lopussa noin 360 000 asuntoa, joista yksiöitä oli 23 prosenttia ja kaksioita 36 prosenttia.

Helsingissä valmistuneiden kerrostaloasuntojen keskipinta-ala on pienentynyt ja oli keskimäärin 54,7 neliötä vuonna 2018. Samaan aikaan kun yksiöitä valmistui vuonna 2018 koko 2000-luvun suurin määrä, keskipinta-alojen pienentyminen on kohdistunut perheasuntoihin. 3–4 huoneen kerrostaloasuntojen keskipinta-alat ovat laskeneet viidessä vuodessa lähes 10 neliömetriä. Viiden huoneen asunnoissa keskipinta-alat ovat pienentyneet jopa 20 neliömetriä. Helsingissä on kuitenkin säilynyt tarkoituksenmukainen huoneistotyyppijakauma. (Kuviot 5.3. ja 5.4.)

Asuntokannan käytöt ovat monipuolistuneet ja asuntoja käytetään yhä moninaisemmin. Asuntorahastojen, yksityishenkilöiden hallussa olevien yksittäisten sijoitusasuntojen sekä esimerkiksi asuntojen lyhytaikaisen vuokrauksen eli Airbnb:n rooli asuntomarkkinoilla on ollut kasvava.

Vuokralla asuminen yleistynyt

Helsinkiläisistä 49 % asuu vuokralla. Suurin vuokralla-asuvien ryhmä ovat nuoret. Keskimäärin omistusasumiseen siirrytään 40-vuotiaina, eikä tässä ole tapahtunut suuria muutoksia. Vuosina 2010–2017 eniten vuokralla-asujissa kasvoi yksinasuvien ryhmä, joiden asumisvalinnat kohdistuivat entistä voimakkaammin vapaiden markkinoiden vuokra-asuntoihin.

Erityisryhmien asuntotilanne parantunut

Helsinkiläisten kehitysvammaisten laitoshoiva päättyi etuajassa vuoden 2018 loppupuolella, kun viimeiset laitoshoivan piirissä olleet asukkaat muuttivat sopiviksi katsottuihin asuntoihin, kuten kaupungin ryhmäkoteihin. Laitoshoiva on tavoitteena lakkauttaa Suomesta vuoteen 2020 mennessä.

Asunnottomuuden tilastointia kehitettiin vuoden 2018 aikana. Asunnottomia oli tarkennetun laskennan ja tilaston pohjalta Helsingissä 15.11.2018 yhteensä 2 114 henkilöä. Heistä yksineläviä oli 1 818, pariskuntia 59 ja perheitä 75. Edellisenä vuonna 2017 asunnottomien kokonaismäärä oli 3760 ja luku perustui osin arvioon.

Asuntojen hinnat ja vuokrat jatkaneet nousua

Vanhojen vapaarahoitteisten kerros- ja rivitaloasuntojen hinnat ja vuokrat ovat jatkaneet nousuaan Helsingissä (kuvio 5.5.). Asumisen hintakehityksen voimakas eriytyminen eri kaupunginosissa on koskenut erityisesti kalleusalueita 1 ja 2, joilla sijaitsevien asuntojen hinnat ovat nousseet merkittävästi kovempaa tahtia kuin kalleusalueilla 3 ja 4. Hintakehityksestä poiketen asuntojen vuokrat ovat nousseet eniten Helsingin keskustan ulkopuolella ja edullisemmilla alueilla.